Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Taralabs

Pages: [1]
1
Yleistä tekniikasta / Re: 4g63 eroavaisuukset
« on: April 07, 2007, 19:43:20 PM »
Kolmosessa on ahtimen kompurapuoli, pakopesä ja happikotelo eri (dsm TDO5H-14b, evo TDO5H-16g). Nokat on tod.nök pikkusen kireemmät evossa (tähän pitäisi saada varmuus). Suuttimet on isommat (dsm 450cc/min, evo 510cc/min). Puristussuhde on evon koneessa kovempi (dsm 8.0:1, evo 8.8:1)
Nämä ainakin mulla tuli tässä mieleen. Jos joku tietää dsm:n vakionokkien ja evo III:sen vakionokkien arvot, niin olisin kiitollinen tiedoista.

2
Yleistä tekniikasta / Re: Vaihdevivuston tuntuman parantelua
« on: November 29, 2006, 16:27:39 PM »
Short shifteriin anto yks rallimies hyvän vinkin. Ei kannata hommata mitään kallista systeemiä sinne kepille, vaan ottaa nuo laatikon akseliin tulevat vivut irti (yhdellä putkisokalla kiinni) ja pistää vivun poikki, lyhentää muutaman millin ja hitsaa takaisin kiinni. Tällä tavalla saa juuri itselle sopivan verran lyhyemmät välit. Kokeilin sen rallimiehen EVO3:sen vaihdekepin tuntumaa ja se oli kyllä tosi hyvä noilla lyhennetyillä vivuilla.
Jos ja kun innostun tuonkin modin tekeen, niin voin siitä räpsästä kuvan tai pari.

3
Yleistä tekniikasta / Vaihdevivuston tuntuman parantelua
« on: November 29, 2006, 11:17:58 AM »
Moi. Katselin tuossa yks päivä ebay:stä tällaista: http://cgi.ebay.com/ebaymotors/DSM-Shifter-Cable-Bushing-Bearings-Eclipse-Talon-1G-2G_W0QQcmdZViewItemQQcategoryZ33736QQhashZitem330054716457QQihZ014QQitemZ330054716457QQrdZ1

Siinä sitten ajattelin, että eiköhän tuohon löydy ihan jokin peruslaakeri, mikä sopisi tuohon vivuston tappiin ja vaijerin silmukkaan. Otin mitat (tappi 8mm silmukka 22mm) ja lukemat tuntuivat jotenkin tutuilta. Menin kotiin ja otin vanhan rullaluistimen laakerin käteen ja mittasin, niin sehän oli just eikä melkein passeli.

Laakeri menee silmukan sisään juuri ja juuri, eli on tiukka sovite. Laakerin alle kannattaa laittaa muutama prikka, jotta se on keskellä tappia ja sitten vielä päälle prikka tai pari, jotta lukitussokka tiukkaa paketin jämptiksi.

Tuntuma oli mielestäni parempi, kuin noilla vanhoilla kumipuslilla eikä maksanu penniäkään.

4
Yleistä tekniikasta / Re: 1G turbo awd/fwd kakkosvaihteen tupla synkka m
« on: September 03, 2006, 18:51:03 PM »
Quote
Kuten tiedetään niin mitsun laatikot ei oo niin kovin hyviä, joten otetaan tietyistä mitsusta parempaa osaa pellin alle  ;)

Vaihdetaan:

- kakkosen ratas, koska synkkakartio on erillainen
- (ykkösen) ja kakkosen synkka setti
- vaihteenlukitsin "rengas" ja sen liukurengas
- lukitsin renkaaseen lukituspalat ja jouset

MD745477 1st Synchro
MD746435 2nd Dual Synchros
MD749414 1-2 Hub/Sleeve
MD742775 1-2 Synchro Keys
MD742445 1-2 Synchro Springs
MD748577 2nd Gear


Suomesta kun ostaa niin joku 250e-300e:n setti.
Huom nämä ei käy 1g fwd:hen mutta tietääkseni siihenkin löytyy palikat  ;)


EDIT: MIKÄÄN NÄISTÄ EI OLE 100% VARMA

Onko joku tehnyt kyseisten osien vaihto-operaation vaihdelaatikkoon?
Ovatko osat varmasti oikeat?
Saako näitä osia tilattua jostain netistä halvemmalla, kuin merkkiliikkeen varaosatiskiltä?

5
Kyllä se O2-housing saattaa jotain vaikuttaa, koska jos se virtaa paremmin, niin myös pakosiiven jälkeen on matalampi paine kuin ennen, jolloin pakopaineetkin saattavat pudota. Eli jos sinulle on nyt jo sellainen tulossa niin ei muuta kuin paikoilleen ja testaamaan.
Itse sain pakopaineen jotenkuten kuriin vaihtamalla alkuperäisen 1g:n valupakosarjan Pacesetterin peltisarjaan. Pakopainemittauksia ei viimeksi tehty penkissä, mutta vanhalla satsilla paineita oli yläkierroksilla jo yli 3,5 baria ja ahtoa 1,5baria. Uudella saatiin pikkasen alle tuon ahtopaineen 26kW enemmän tehoa, jolloin voidaan päätellä että virtaus on kasvanut ja pakopaine laskenut. Kunhan ennätän, asennan pakopainenipan ja saan faktaa noista paineista.

6
Turboruuvin nimellä voi olla myynnissä pelkkiä bleedejä, eli bleedi on ainoastaan sellainen, joka vuotaa kokoajan ilmaa ohi suoraan ulkoilmaan/kolmatta liitäntää pitkin takaisin esim imuputkeen, kuten alkuperäisessä mitsun ahtopaineensäätösolenoidissa. Sitten on näitä vähän "parempia" turboruuveja joissa on samassa rajapainevena ja sitten kellolle menopuolella pieni bleedi juurikin tuota kellolta paineen poistoa varten jotta portti ei jää auki turboruuvin sulkiessa paineen tulon. Näillä paremmilla ruuveilla saa turbon heräämään hiukan nopeammin, koska ainoastaan paineen ylittyessä asetetun, ruuvi päästää ohjauspaineen kellolle. Jos tuo pieni bleedi on riittämätön tässä ruuvissa saattaa paine alkaa humppaamisen. Mulla oli toisessa pirssissä juurikin tuota humppausongelmaa ennen, mutta kun suurensin sitä pientä bleedireikää sain ruuvin pelaamaan toivotulla tavalla.
Jos siis se sinun turboruuvi on sellainen, että se päästää paineen vasta määrätyn rajapaineen ylittyessä kellolle, niin silloin tuon paineenpäästöreijän suurentaminen saattaisi auttaa. Jos taas sinulla on pelkkä bleedi eli ruuvi päästää kokoajan ilmaa läpi paineesta riippumatta, niin todennäköisesti pakopaine saa avattua portin ja sen vuoksi humppaus alkaa.
Sinänsä tuo O2-kotelon vaihto ei helpota juurikaan noitten pakopaineitten kanssa, vaan periaatteessa saattaa vaan pahentaa asiaa, koska nyt kun sitten portin poistopuolella on pienempi vastapaine ja tulopuolella on edelleen kova paine, niin portti hiipii auki entistä helpommin. Tämä ei tietenkään välttämättä pidä paikkaansa, mutta periaatteessa näin.

7
Mikä ahtopaineensäädin sulla on? Onko ihan vaan joku turboruuvi tai bleedi?

Tuollainen käytös tulee ainakin rajapaineventtiilillä helposti, koska kellolle syötetty ilma ei pääse purkautumaan pois, jolloin portti jää auki pitemmäksi aikaa, kuin olisi tarkoitus, josta johtuu ahtopaineen putoaminen. Kun portti sitten taas menee kiinni, paineet nousee ja taas rajapaine syöttää ilmaa kellolle ja portti aukeaa ja taas homma alkaa alusta. Siinä sitten paine humppaa pahimmillaan melkein nolla-ahdoista kiloon. Apuna on bleedin lisäys tuonne rajapainevenan ja kellon väliin.

Myös löystynyt kello voi aiheuttaa tuon, koska pakopaine saattaa jaksaa työntää läppää vasten portin auki määrätyllä kierrosalueella ja tästä syystä paine alkaa humppaamaan. Tarkista painemittarilla ja pumpulla paljonko kello vaatii painetta ennenkuin se aukeaa.

Myös jos portti vuotaa hiukankin pakopaine työntää sen helpommin auki. Näitä vuotavia portteja on rallivehkeissä usein ja paine ei nouse millään siihen mihin pitäisi vaikka kuinka ruuvaisi turboruuvia, koska pakopaine työntää portin väkisin auki.

8
Dsm alue / Re: Bongauksia
« on: July 23, 2007, 00:20:50 AM »
Quote
Tänään noin klo. 16.30 tuli valkoinen 1g vastaan, välillä Revonlahti-Liminka. Oli menossa pohjoiseen päin. Ite olin sitikalla liikenteesssä.

Minähän se ajelin vastaan. Olin tulossa Kalajoen SM- kiihdytyksiä katsomasta. Oli aivan rajuja pelejä tänä vuonna liikkeellä.

9
Jäsenten autot / Re: Eclipse GSX 1993 / sledger
« on: October 25, 2006, 14:27:27 PM »
Quote
http://www.dsmclubfinland.com/cgi-bin/yabb/YaBB.pl?num=1097322650

Tuossahan siitä juttua, koeajon kuvat vaan ei enään toimi.


Noniin eli aika hyvin vastaa ainakin kuvausta, mutta laatikko ja kytkin oli vielä ennätetty pistää aika huonoon jamaan, ennen kuin mulle tuo tuli.

Kyllä tosiaan on nuhainen tuo vehje vakiona.
Isompaa pakopesää huutaa ja parempaa pakosarjaa.
Jos tosiaan on tietoa tämän vehkeen historiasta, niin olisi mukava saada tietää itsekin siitä.

10
Jäsenten autot / Re: Eclipse GSX 1993 / Sledger
« on: October 25, 2006, 12:28:42 PM »
Quote
Miten korjasit lootan ? tigillä vai ?


Oulussahan on se yks gsx jota koeajoin silloin kun se oli tampereella... Mikähän sen nykyinen historia, tiedän vaan sen ekan omistajan ja se oli kovin ylpee siit  :)


ps. Hieno auto, nyt vaan perushuollot ja moottoria tuunaamaan  ;)

Sorry offtopic.

Tuo valkonen GSX on nyt tod.näk. mulla. Ostin sen täältä Oulusta. Laatikosta oli kakkosen synkro ja ratas sileänä ja kytkin ja asetelma aivan loppu. Korjasin laatikon ja laitoin massalevyn ja Ralliartin paineasetelman. Etupuskuri oli kans saanu pikkasen kipeää, mutta sen sai vielä ehjättyä.
Ois mukava kuulla tuon auton historiaa pikkasen enemmänkin. Jonkin verran sellaista räpeltämistä siinä oon huomannu, mutta tekniikka on ainakin mun mielestä jätetty aika lailla rauhaan. Toisin tulee olemaan mun aikana, tuosta kun pitää saada aika paljon lisää löylyä, että tuntuis johonkin lähtevän.
BTW. Penkitin koululla tuon ja 204Hp näytti tulos ja 309Nm vääntöä, joten kone vaikuttais olevan ihan ok kunnossa.

Pages: [1]